Kaukolämmön hiilinegatiivisuus etenee – hiilidioksiditerminaalit keskeisessä roolissa
Olemme mukana rahoittamassa Bioenergia ry:n selvitystä, jossa tutkitaan, minkälaista infrastruktuuria ja logistiikkaa hiilidioksidin talteenotto ja varastointi Suomessa tarvitsee.
Suomen ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoiset, ja niiden saavuttamiseen tarvitaan muiden toimenpiteiden ohella myös hiilidioksidin talteenottoa eli teknisiä hiilinieluja. Teknisten hiilinielujen avulla teollisuuden, kuten kaukolämmöntuotannon, hiilidioksidipäästöt eivät pääse ilmakehään, vaan ne napataan talteen ja varastoidaan pysyvästi tai kierrätetään erilaisiksi tuotteiksi.
Teknologia hiilinieluihin on jo olemassa ja kaikkien suomalaistenkin yritysten saatavilla. Käyttöönottoa kuitenkin jarruttaa hiilidioksidin käsittelyyn liittyvän infrastruktuurin ja sitä tukevien yhteistyömallien puute.
Hiilidioksidi ei kulkeudu pysyväisvarastoon yhdessä päivässä
Suomalaisten yritysten näkökulmasta hiilidioksidin talteenotossa keskeiset kysymykset liittyvät logistiikkaan ja varastointiin. Suomessa ei ole pysyväisvarastointiin sopivia geologisia muodostumia, joten hiilidioksidi on kuljetettava toisaalle. Tällä hetkellä yksi kiinnostava mahdollisuus on norjalaislähtöinen Northern Lights, joka keskittyy hiilidioksidin varastointiin Pohjanmeren vanhoihin maakaasu- ja öljyesiintymiin.
Jotta Tampereella syntyvät hiilidioksidit saadaan varastoitua, ne on ensin siirrettävä rannikolle ja sieltä laivattava lopulliseen kohteeseen. Ei kuitenkaan ole järkevää tai kustannustehokasta, että Tampere–Norja-väliä kuljettaisiin päivittäin.
Tähän haasteeseen ratkaisu ovat hiilidioksiditerminaalit, joihin suuria määriä hiilidioksidia voidaan varastoida väliaikaisesti matkan varrelle.
Yhteinen hiilidioksiditerminaali pienentää kustannuksia ja madaltaa hankkeiden aloittamisen kynnystä
Käytännössä sisämaassa sijaitseva hiilidioksiditerminaali toimisi siten, että hiilidioksidia kuljetetaan sinne monesta eri hiilidioksidin lähteestä eli esimerkiksi useammasta biopolttoaineilla toimivasta kaukolämpölaitoksesta. Kun hiilidioksidia on kertynyt terminaaliin riittävä määrä, se siirretään eteenpäin satamaterminaaliin, josta se laivataan kerralla pysyväisvarastoon.
Hiilidioksiditerminaalien merkitys on keskeinen erityisesti energiayhtiöiden näkökulmasta. Haluamme pienentää lämmityksen päästöjä mahdollisimman paljon ja mahdollisimman nopeasti, mutta yksittäiseltä yritykseltä hiilidioksidin talteenottoon liittyvän arvoketjun rakentaminen vaatii merkittäviä rahallisia panostuksia. Yhteisessä käytössä oleva terminaali ja siihen liittyvä logistiikkaketju sen sijaan mahdollistavat, että kustannukset voidaan jakaa useamman samaa infrastruktuuria käyttävän toimijan kesken. Mitä pienemmät kustannukset hiilidioksidin talteenottohankkeisiin liittyy, sitä helpompi niihin on ryhtyä. Taloudellisuus näkyy totta kai myös kaukolämmön hinnassa.
Mittakaavaetu tuo taloudellisten hyötyjen lisäksi varmuutta logistiikkaketjuun. Yhteinen hiilidioksiditerminaali mahdollistaa sen, että hiilidioksidin logistiikkaketju pysyy pystyssä huolimatta yhden voimalaitoksen vika- tai huoltotilanteista.
Hiilidioksidivirran tasainen saatavuus on oleellista varsinkin, jos sitä hyödynnetään yhdessä vedyntuotannon kanssa erilaisten tuotteiden valmistamiseen. Hiilidioksiditerminaalissa hiilidioksidia voitaisiin ohjata aina optimaaliseen kohteeseen tilanteen mukaan; oli se sitten satamaterminaalin kautta pysyväisvarastoon tai synteettisten polttoaineiden tuotantolaitoksiin.
Kannustimet on järkevää kohdentaa infrastruktuurin pystyttämiseen
Koska terminaalien rooli on merkittävä, niihin liittyvien kysymysten ratkominen vie teknisten hiilinielujen käyttöönottoa harppoen eteenpäin. Paras vaikuttavuus saadaan aikaan, kun niihin panostetaan sekä paikallisissa energiayhtiöissä että valtion tasolla.
Hiilinegatiivisuustavoitteemme saavuttamiseksi olemme mukana rahoittamassa Bioenergia ry:n selvitystä, jossa tutkitaan, minkälaista infrastruktuuria Suomessa tarvitaan hiilidioksidin kuljetukseen ja varastointiin liittyen. Meidän lisäksemme mukana ovat Gasgrid Vetyverkot Oy, Finnsementti Oy, Helen Oy, Keravan Energia Oy, Oulun Energia Oy, Fortum Power and Heat Oy ja Vantaan Energia Oy. Selvitys toteutetaan kevään ja kesän 2024 aikana.
Lue lisää selvityksestä (Bioenergia ry)
