Sähkön hinnan ennustamisen sietämätön vaikeus
Sähkö ja ennen kaikkea sähkön hinta on hallinnut kahvipöytäkeskusteluja läpi Suomen jo lähes kahden vuoden ajan. Jos koronakriisi synnytti Suomeen suuren määrän lääketieteen ja rokotuksien asiantuntijoita, on sama ilmiö havaittavissa nyt myös sähkökriisin osalta.
Somessa ja muissa sähköisissä medioissa liikkuu valitettavan paljon väärää tietoa sähköntuotantoon sekä sähkömarkkinaan liittyen, ja melko monimutkaisesta kokonaisuudesta tehdään mutkat suoraksi vetäviä johtopäätöksiä, joita sitten totuutena kerrotaan. Jopa uutismediat kertovat sähkötuotteiden hinnanmuodostuksesta virheellisesti, mikä on omiaan hankaloittamaan asiakkaan päätöksentekoa. Tavallisin virhe on verrata erilaisten tuotteiden hintoja keskenään ymmärtämättä niiden hinnoittelutapojen erilaisuuksia.
Energiayhtiön näkökulmasta tämä on valitettavaa, koska mielikuvat ja vääristyneet totuudet nousevat isoon rooliin kuluttajien päätöksien ohjaamisessa faktojen sijaan.
Kaikkia väärinkäsityksiä on mahdotonta oikoa yhdellä kertaa, mutta jos maltat lukea tämän kirjoituksen loppuun, pääset asian ytimeen ja pystyt asiantuntevasti harkitsemaan ja perustelemaan omia sähkösopimusvalintojasi.
Ensi talven määräaikaisen sähkösopimuksen hinta ei perustu eilisen kesäpäivän spot-hinnalle
Tänä kesänä on silmään osunut useasti ihmettelyä määräaikaisten tuotteiden noin 10 c/kWh -hintatasosta, joka on koettu kalliiksi. Perusteluna tälle on tyypillisesti toteamus ”Mutta eilen spot-hinnan keskiarvo oli vain 2 c/kWh”. Olisikin siis tärkeää ymmärtää faktat erilaisten sähkötuotteiden hinnanmuodostuksen taustalla.
On hyvä pitää mielessä, että spot-hinta on vain peili kunkin hetken kysynnän ja tarjonnan tasapainosta. Kun tarjonta ylittää kysynnän, hinta on parhaimmillaan negatiivinen, mutta vastaavasti suuren kysynnän ja pienen tarjonnan hetkenä hinta voi olla moninkertainen keskiarvohintoihin nähden.
Johdannaiset, joilla suojataan määräaikaisten sekä toistaiseksi voimassa olevien tuotteiden hintoja, taas ovat eri osapuolten sitoumuksia toimittaa sähköä tiettynä ajankohtana tiettyyn hintaan. Eli jonkin tietyn hetken spot-hinnan vertaaminen näihin on täysin epäolennaista.
Volyymiltaan vakaan itätuonnin loppumisen myötä Suomen sähkömarkkina on muuttunut kovin turbulentiksi tuulisähkön suuren osuuden ja tuotannollisen arvaamattomuuden takia. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten hinnat käyttäytyvät tulevana talvena, kun Olkiluoto 3 on tuotannossa ja tuo osaltaan vakautta. Nouseeko hinta jälleen kylmänä tuulettomana hetkenä kymmeniin sentteihin vai jäävätkö hintapiikit maltillisiksi?
Eri tuotetyypit markkinalla
Markkinoilla myydään käytännössä kolmea erilaista sähkötuotetta:
- spot-tuotetta tyypillisesti pörssisähkö-nimellä,
- 3–36 kk määräaikaisia tuotteita sekä
- toistaiseksi voimassa olevia tuotteita.
Nämä ovat myyjän näkökulmasta luonteeltaan hyvinkin erilaisia, mutta mediassa nämä menevät iloisesti keskenään sekaisin ja ajatellaan, että kaikkien sähkötuotteiden pitäisi olla samanhintaisia ja niiden hinnoittelun tulisi seurata spot-kurssin hintoja. Tämä kuitenkin on virhetulkinta, sillä pörssisähkön tuntihinta kertoo vain kyseisen tunnin hinnasta, mutta määräaikaisissa ja toistaiseksi voimassa olevissa tuotteissa käytetään johdannaisia varmistamaan tulevien aikojen hintoja.
Karkealla jaolla tuotteet ovat seuraavanlaisia:
- Spot- eli pörssituotteessa asiakkaan hinta muuttuu kerran tunnissa pörssinoteerauksen mukaan. Sähkönmyyjän ei tarvitse etukäteen suojata asiakkaan ostamaa volyymia, ja sen vuoksi marginaalikin on hyvin pieni. Näin asiakas on täysin spot-hinnan armoilla ja riippuu paljolti asiakkaan kulutusprofiilista, muodostuuko tämä vaihtoehto edulliseksi vai kalliiksi. Läpi vuoden menevällä tasaisella kulutusprofiililla (esim. kaukolämpökohteen kerrostaloasuja) pitemmän aikavälin keskihinta todennäköisesti jää melko matalaksi. Vastaavasti maalämpö-/sähkölämmityskohteen kulutus taas painottuu voimakkaasti vuoden kylmille ja kalliille hetkille, jolloin keskimääräinen spot-hintakin on korkea.
- Määräaikainen sopimus taas on tietyllä ajan hetkellä lukkoon lyöty näkemys sähkön hinnasta sopimuskauden ajaksi. Karkealla tasolla kuvattuna sopimuksen tekohetkellä myyjä ostaa asiakkaan kanssa tehtyä sopimusta vastaten koko sopimuskauden ennakoitavan sähkövolyymin. Näin toimien asiakkaalle voidaan varmistaa kiinteä hinta koko sopimuskaudelle. Eli jos teet vaikkapa kahden vuoden sopimuksen ja vuosikulutuksesi on 5000 kWh, suojaa sähkönmyyjä koko tuon 10000 kWh sähkövolyymin hinnan itselleen erilaisia johdannaistuotteita käyttäen sopimuksen tekohetkellä vallitsevaan hintatasoon. Tähän sopimusmalliin liittyy myyjän näkökulmasta enemmän riskejä kuin edellä mainittuun pörssisähköön, koska asiakkaan kuluttaman sähkön määrä voi vaihdella rajusti ennakoidusta, jolloin käsillä on yli- tai alisuojaustilanne. Tällöin myyjälle joko jää suojattua sähköä myymättä tai myytyä sähköä on suojattu liian vähän. Mikäli markkinahinta poikkeaa suojatusta hinnasta merkittävästi tällaisen tilanteen ollessa käsillä, joutuu sähkönmyyjä ratkaisemaan tilanteen omalla kustannuksellaan. Tätä varten myyjän tulee hinnoitella sopimukseen tietty riskivaraus, jolla katetaan muun muassa edellä kuvattu suojausriski. Asiakkaan näkökulmasta hyöty on varmuus ostettavan sähkön hinnasta koko sopimuskauden ajan. Käyttäytyi spot-hinta kuinka tahansa sopimuskauden aikana, tällä ei ole mitään merkitystä määräaikaisen sopimuksen hintaan.
- Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten kohdalla tehdään suojauksia johdannaisia käyttäen kulutusennusteiden perusteella etukäteen melko pitkän ajan kuluessa hyvin pienissä kertaerissä. Tänään kulutettavan sähkön hintaa on siis suojattu etukäteen pienissä erissä jopa useamman vuoden ajan. Energiayhtiö hajauttaa suojauksia ajallisesti ja pyrkii siten minimoimaan markkinan hintamuutokset asiakkaalle. Nyt energiakriisi on jatkunut jo lähes kaksi vuotta, ja sähkön hinta on tuona aikana noussut todella reilusti kriisiä edeltäneestä tasosta ja käynyt huiman korkealla, vaikka hinnat nyt ovatkin alkuvuonna ja kesän aikana jo reilusti laskeneet. Käytännössä tämä on näkynyt siten, että nousumarkkinassa asiakkaat pääsivät melko pitkään nauttimaan aiemmin ostetusta edullisesta sähköstä ja laskumarkkinassa taas toisin päin. Toisin sanoen pitkällä aikavälillä kyseisillä tuotteilla asiakkaan hinta on keskimääräisesti vastannut markkinan keskiarvoa, vaikka se on välillä pitkiäkin aikoja ollut liian kallis tai liian halpa markkinaan nähden. Tämä on siis pitkäaikaisen asiakkaan tuote, joka haluaa vähällä vaivalla oikean hinnan pitkässä juoksussa.
Voiko määräaikaisen sopimuksen kohtuullistaa?
Julkisuudessa on jonkin verran käsitelty viime syksynä tehtyjen kalliiden määräaikaisten sopimusten kohtuullistamista. Tässä keskustelussa valitettavan usein unohdetaan yllä kuvattu hankintarakenne. Mikäli hintaa kuluttajalle kohtuullistettaisiin jälkikäteen, jäisi myyjän kannettavaksi kuitenkin kustannus alkuperäisen sopimuksen mukaisesti tehdystä hankinnasta, eli käsiin jäisi korkealla hinnalla olevaa sähkövolyymia, jota ei saada myytyä eteenpäin kuin tappiolla.
Millainen sähkösopimus minun kannattaa valita?
Edellä olevaan pohjautuen voi todeta, että mikäli haluat nyt heti hyötyä laskeneista pörssihinnoista, kannattaa valita pörssisähkötuote. Tällöin on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että talviaikaan kylminä tuulettomina jaksoina spot-hinta voi nousta rajusti.
Määräaikaisella tuotteella taas saat varmistettua hinnan sopimuskaudelle ilman pelkoa muuttuvasta hinnasta. Sähkölämmittäjälle tämä voi olla hyvä suoja talven todennäköisiä spot-hintavaihteluita vastaan.
Toistaiseksi voimassa oleva tuote seuraa markkinaa viiveellä, mutta päätyy pitkällä aikajänteellä keskiarvoisesti hyvin lähelle saman aikavälin markkinahintaa. Jos oma kulutus on tasaista läpi vuoden, toistaiseksi voimassa oleva tuote on hyvä valinta, jossa markkinan muutokset näkyvät hinnassa viiveellä.
Riippuu siis paljon omasta sähkönkulutuksesta ja sen jakautumisesta vuoden sisällä, mikä tuotetyyppi sopii omaan tilanteeseen parhaiten.