Kohti kestävää lämmöntuotantoa

Puun käyttö Tampereella vähenee ja kehittyy.

Tampereen Energian lämmöntuotanto perustuu nyt tuulivoimaan, hukkalämpöihin ja bioenergiaan. Olemme vähentäneet fossiilisia päästöjämme 78 % vuodesta 2010 lähtien. Puun käyttö on pienentynyt jo kahtena peräkkäisenä vuonna. Se johtuu pääasiassa sähkökattilan sekä hukkalämpöjen lisääntyneestä käytöstä lämmöntuotannossamme.  

Puun käytön tulee aina olla kestävää sekä ilmaston että biodiversiteetin kannalta. Tavoitteenamme on mahdollisimman pienet – mieluiten negatiiviset – nettopäästöt. Samalla haluamme huolehtia, että ekologisesti tärkeät alueet ja lajit saavat tilaa kukoistaa. 

Millainen puu päätyy energiaksi? 

Kaukaa katsottuna pinossa on ihan tavallista puuta, mutta läheltä paljastuu se, miksi metsänomistaja saa tästä puusta paljon vähemmän käteen kuin tukeista ja kuitupuusta. 

KUVA: Energiapuu on jalostavalle teollisuudelle kelpaamatonta puuta. Se on sivuvirtaa, jonka takia metsänomistajan ei kannata metsäänsä myydä. 

Energiapuu on tyypillisesti pieniläpimittaista. Eri puulajeilla on eri mittavaatimukset, mutta yleisesti energiapuu on alle kuusi senttiä halkaisijaltaan. Lisäksi joukossa on muista syistä energiapuuksi päätyvää puuta, kuten tyvilahoja puita, kasvuvikaista puuta sekä kirjanpainajan tuhoamia kuusia. Kun metsänomistaja myy tukkipuuta, syntyy aina myös energiapuuksi päätyvää materiaalia, koska metsän jokainen puu ei ole samanlainen.  

KUVA: Raakapuun jaottelu

Suomessa talousmetsien hoidon päämääränä on tukkipuun tuoton maksimointi. Pienemmät puut menevät kuitupuuksi sellun valmistukseen. Energiapuu puolestaan on puuta, joka ei kelpaa metsäteollisuuteen. Siksi energiapuun takia Suomessa ei kaadeta metsiä, vaan se on metsäteollisuuden puunhankinnan sivuvirtaa.

Kuva: Puuston poistuman ja hakkuiden runkopuu Suomessa (LUKE 24.4.2025). 

Vuonna 2024 energiapuuta kerättiin Suomessa 4,9 miljoonaa kuutiota, noin 5 % puuston poistumasta. Energiantuotantoon käytettiin lisäksi metsien harvennuksesta saatuja oksia ja latvuksia (2,7 milj. m³) sekä kantoja (0,2 milj. m³), joiden käyttöä nykyisin vältetään ympäristösyistä. 

Lisäksi energiantuotannossa hyödynnettiin metsäteollisuuden sivutuotteita, kuten sahanpurua ja kierrätyspuuta, yhteensä 11,5 milj. m³. Nämä eivät näy kaaviossa, sillä ne syntyvät tukki- ja kuitupuusta. 

Energiakriisi loi hetkellisen poikkeustilanteen – normalisoituminen käynnissä 

Energiakriisin aikana käytettiin Suomessa poikkeuksellisesti myös jalostuskelpoista puuta kaupunkien lämmityksessä. Turpeen käytön loppuminen ympäristösyistä ja Venäjän puuntuonnin loppuminen sodan takia olivat oikeita päätöksiä, mutta aiheuttivat niukkuutta puusta. Näemme tilanteen normalisoituvan nopeasti. Jo talveksi 2025–2026 valmistuu runsaasti uutta sähköistä lämmityskapasiteettia, mikä vähentää energiapuun tarvetta entisestään.

Kaukolämpö joustaa – bioenergia ja sähkö täydentävät toisiaan 

Energiajärjestelmässä on tilanteita, jolloin biomassan käyttö on ympäristöystävällisempää kuin sähkö – ja toisinaan päinvastoin. Sähkö on ympäristön kannalta paras vaihtoehto lämmitykseen tuulivoiman ylituotantotilanteissa, jotka voivat kestää tunneista päiviin. 

Kun tuulivoimaa ei ole riittävästi saatavilla, sähköntuotanto voi hetkellisesti aiheuttaa suuria päästöjä fossiilisten voimalaitosten käynnistyessä. Tällöin bioenergian käyttö on parempi vaihtoehto. 

Keskitetty lämmitysjärjestelmä, joka joustavasti yhdistää sähkön ja bioenergian käytön vallitsevan tilanteen mukaan, on Suomen ilmastossa luotettava ja ympäristön kannalta kestävä ratkaisu. Uusiutuvan energian varastointiratkaisut tukevat tätä kehitystä ja tuovat siihen lisää joustavuutta. 

Bioenergiasta hiilinieluksi – hiilidioksidin talteenotto avaa uusia mahdollisuuksia 

Kun energiantuotannossa syntyvä bioperäinen hiilidioksidi otetaan talteen, kaupungin lämmitys voi poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Metsien sitoma hiilidioksidi kerätään voimalaitoksella ja varastoidaan pysyvästi. Näin prosessista tulee suuri hiilinielu. Vaihtoehtoisesti hiilidioksidia voidaan hyödyntää fossiilisia polttoaineita korvaavissa tuotteissa, jolloin vaikutus ilmastoon on yhtä hyvä. 

Tampereen Energialla on käynnissä hankkeita hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen kehittämiseksi. Toivomme sääntelyn kehittyvän nopeasti, jotta projektit voidaan käynnistää pian. 

YK:n ilmastopaneelin (IPCC) mukaan katastrofaalisilta ilmastonmuutoksen vaikutuksilta ei voida välttyä ilman nettonegatiivisia päästöjä. Bioenergiasta tehtävä hiilidioksidin talteenotto nousee keskeiseksi teknologiaksi, ja tässä Suomella on vahva etulyöntiasema bioperäisten hiilidioksidin lähteiden suuren määrän vuoksi. 

Tampereen Energia rakentaa kestävää tulevaisuutta – näin etenemme: 

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus ovat meille arjen ja suunnittelun keskeisiä aiheita. Työtä on vielä jäljellä, mutta paljon on myös jo saavutettu: 

1. Turpeen käyttö on lopetettu. Naistenlahti 3 -biovoimalaitoksen myötä olemme voineet luopua turpeesta kokonaan. Vanhemmassa teknologiassa puuta oli käytettävä turpeen kanssa, mutta turpeen ja muiden fossiilisten polttoaineiden haitat päästöille ja biodiversiteetille ovat merkittävästi bioenergiaa suuremmat. 

2. Uudet sähkökattilat ja kaukolämpöakut valmistuvat vuoden 2025 lopulla. Sähkökattilat hyödyntävät edullista tuulivoimaa kaukolämmön tuotantoon. Ensimmäisen sähkökattilan ansiosta puunkäyttömme väheni jo vuonna 2024, ja uudet kattilat vähentävät puun käyttöä entisestään. 

3. Hukkalämpöjen hyödyntäminen kasvaa. Käytämme hukkalämpöjä jo esimerkiksi Nokian datasalista ja jatkossa myös Nordic Ren-Gasin Tarastenjärvelle suunnittelemasta vedyntuotantolaitoksesta. 

4. Energiapuun käytön tulee olla kestävää. Vaikka puunkäyttömme vähenee, sillä säilyy tärkeä rooli kaupungin lämmittämisessä. Se lisää vakautta ja vähentää sähkön huipputuotannon päästöjä.
   
5. Teknologian kehitys jatkuu. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa tarkasti, mutta aiomme olla jatkossakin kehityksen kärkijoukoissa.