Suunnitteleeko taloyhtiönne lämmitysjärjestelmän vaihtoa? Kysy itseltäsi nämä 6 kysymystä
Vastikkeiden nousupaineet voivat kääntää taloyhtiön katseet lämmityskuluihin ja saada vertailemaan lämmitysjärjestelmiä ja pohtimaan lämmitysmuodon vaihtoa. Asiantuntija kokosi vinkit suunnittelun tueksi.
Lämmitys vie ison siivun taloyhtiön budjetista, joten kiristyvässä taloustilanteessa moni taloyhtiö pohtiikin keinoja lämmityskulujen leikkaamiseen. Lämmitysjärjestelmän vaihtoon päätyvä energiaremontti on yksi vaihtoehto, mutta epävarmojen tulevaisuusnäkymien vuoksi remontilla saatavia säästöjä on vaikea ennustaa. Nämä kysymykset auttavat päätöksenteossa.
1. Mitkä ovat energiaremonttimme tavoitteet?
Kaikki alkaa tavoitteista. Suunnitteluvaiheessa on hyvä pohtia, mihin nykyisessä lämmitysjärjestelmässä ollaan tyytyväisiä, minkälaisia säästöjä tavoitellaan ja mikä painoarvo annetaan lämmityksen hiilijalanjäljelle.
– Samassa yhteydessä kannattaa miettiä, halutaanko uuteen järjestelmään liittää esimerkiksi sähköautojen latausmahdollisuus tai aurinkopaneelit. Erityisesti vanhassa kiinteistössä lämpöpumpun ja sähköautojen latauksen yhdistelmä voi vaatia lisäinvestointeja taloyhtiön sähköliittymään, vinkkaa Tampereen Energian asiakkuusjohtaja Mikko Erma.
2. Kuinka paljon lämpöenergiaa kulutamme?
Totuudenmukaisia kannattavuuslaskelmia on mahdoton tehdä ilman tietoa taloyhtiön toteutuneesta energiankulutuksesta. Etenkin jos kulutus on ollut nousujohteista, kannattaa muutoksien syy selvittää ennen mitään muita toimenpiteitä.
3. Onko energiatehokkuudessamme parantamisen varaa?
Ympäristöministeriön mukaan jopa 30 % taloyhtiön energiasta menee hukkaan heikon energiatehokkuuden vuoksi. Rahassa mitattuna kyse voi olla vuositasolla jopa kymmenistä tuhansista euroista.
– Pieniä ja nopeita energiatehokkuusremontteja ovat esimerkiksi ikkunoiden sekä ovien tiivistys ja patteriverkoston sekä ilmanvaihdon säätö. Suurempia ovat ikkunaremontti ja seinien sekä yläpohjan lisäeristykset, Mikko Erma vinkkaa.
4. Mitä säästöillemme tapahtuu, jos sähkön hinta tai lainan korot nousevat?
Lämmitysremontin kannattavuuteen vaikuttavat sekä investoinnin hinta että tulevat käyttökustannukset, kuten järjestelmän käyttämä sähkö.
– Lämpöpumppu käyttää sähköä eniten kylminä pakkaspäivinä, jolloin se on selkeästi kalleimmillaan. Tämä on syytä ottaa huomioon, sillä ennakoitua korkeampi sähkön keskihinta yhdistettynä nousseisiin lainankorkoihin voi johtaa tilanteeseen, jossa remontti maksaa itsensä takaisin vasta kymmenien vuosien päästä, Mikko Erma toteaa.
5. Mitä kaukolämpö maksaa meidän kotikaupungissamme?
Lappeenrannan yliopistossa tehdyn tutkimuksen (Tielinen 2020) mukaan kaukolämpö on maalämpöä edullisempi lämmitys, jos sähkön hinta nousee nopeammin kuin kaukolämmön hinta.
– Hintavertailussa on tärkeää käyttää oikeita lukuja, sillä kaukolämmön hinta on vahvasti alueellinen. Liian pessimistinen näkemys kaukolämmön tulevasta hinnasta voi vääristää säästöarviota jopa satoja tuhansia euroja, energiaremonttien laskelmiin perehtynyt Mikko Erma toteaa.
Tampereella kaukolämmön hinta on viimeisen 10 vuoden ajan noussut hitaammin kuin inflaatio, sillä keskimääräinen vuotuinen korotusprosentti on ollut vain noin yhden prosentin verran.
6. Kuinka paljon olemme valmiita näkemään vaivaa lämmityksen eteen?
Lämmitysmuodot eroavat toisistaan muun muassa sen osalta, kuka niihin kuuluvasta laitteistosta pitää huolta, kuinka usein laitteisto pitää uusia ja minkälainen on varaosien saatavuus. Jos taloyhtiöllä ei ole aikaa tai osaamista hoitaa järjestelmää itse, apua voi hankkia myös ulkoa. Se kuitenkin vaikuttaa lämmittämisen kokonaiskustannuksiin, sillä tyypillisesti esimerkiksi teknisen isännöitsijän tai huollon tarjoama tuki on erillislaskutettavaa työtä. Kaukolämmössä kunnossapito kuuluu hintaan.
– Kun kaikki nämä seikat on otettu huomioon, taloyhtiöllä on hyvä ja faktaan perustuva näkymä siitä, mikä on juuri heille paras ratkaisu, Mikko Erma summaa.
