Tässä artikkelissa käsitellään päästölaskennan perusteita, erityisesti Scope 1, 2 ja 3 -päästöjen erittelyä sekä mitä lukuja kaukolämpöasiakkaan tulisi käyttää omassa päästölaskennassaan. Laskenta on periaatteessa selkeää, mutta erilaisia yksityiskohtia on sen verran paljon, että sekaannuksia tulee helposti.

Päästölaskenta on keskeinen osa Tampereen Energian vastuullisuusraportointia ja kestävyyden hallintaa. Kansainvälinen kasvihuonekaasuprotokolla (GHG-protokolla) ja EU:n yritysvastuuraportointidirektiivi (CSRD) asettavat yrityksille selkeitä vaatimuksia päästöjen raportoinnissa, ja kehitimme laskentaamme näiden vaatimusten mukaisiksi vuonna 2024, jotta voimme tarjota CSRD:n piirissä oleville asiakkaillemme heidän päästölaskentansa tarvitsemat luvut.

Scope 1, 2 ja 3 -päästöt

GHG-protokollan mukaisesti yrityksen päästöt jaetaan seuraavasti:

  • Scope 1: Suorat päästöt, jotka syntyvät yrityksen omista lähteistä, kuten voimalaitosten polttoaineen käytöstä, lämmitysjärjestelmistä ja liikennekalustosta.
    • Kaukolämmön käytöstä ei synny asiakkaalle lainkaan Scope 1 -päästöjä.
  • Scope 2: Epäsuorat päästöt, jotka syntyvät yrityksen ostaman energian tuotannosta, esimerkiksi ostosähköstä ja kaukolämmöstä. Scope 2 -päästöt tulee laskea sekä sijainti- että markkinaperusteisesti. Tästä kerrotaan tarkemmin myöhemmin.
    • Kaukolämmön käytön päästöt näkyvät asiakkaalle pääasiassa tässä kategoriassa. Tampereen Energian kaukolämmön tuotantoon liittyvät scope 1 ja 2 päästöt näkyvät siis asiakkaan scope 2 päästöissä.
  • Scope 3: Muut epäsuorat päästöt, jotka liittyvät yrityksen arvoketjuun, kuten toimittajien ja asiakkaiden aiheuttamat päästöt, liikematkat sekä tuotteiden elinkaaren aikaiset päästöt.
    • Asiakas voi halutessaan raportoida kaukolämpöverkkomme häviöiden vaikutuksen omiin päästöihinsä.

Mitä muutoksia verrattuna aiempaan?

Vuoden 2023 osalta ja sitä ennen Tampereen Energia on raportoinut asiakkailleen kaukolämmön tuotannon suorat päästöt (Scope 1), jotka on jaettu sähköntuotannon ja kaukolämmöntuotannon välillä energiamenetelmällä. Asiakkaille raportoitu päästökerroin on aiemmin huomioinut kaukolämpöverkon häviöt.

Päästölaskentaan tehtävät muutokset

  1. Jatkossa päästökerroin julkaistaan sekä sijainti- että markkinaperusteisesti.
  2. Jatkossa julkaisemamme luku sisältää myös muut kasvihuonekaasut kuin hiilidioksidin.
  3. Jatkossa käytämme päästöjen jakamiseen sähkölle ja lämmölle hyödynjakomenetelmää.
  4. Jatkossa asiakkaan käyttämään päästökertoimeen huomioidaan suoraan kaukolämmön tuotannossa käytetty sähkö lämpöpumpuissa ja sähkökattiloissa.
  5. Jatkossa julkaisemme myös energiantuotantoon liittyvät bioperäiset päästöt.
  6. Jatkossa asiakkaalle raportoitavaan päästökertoimeen eivät kuulu verkon häviöt, vaan niiden päästövaikutus raportoidaan erikseen.
  7. Jatkossa Tampereen Energia konsernina raportoi päästönsä laajemmin, mukaan lukien myös toiminnan epäsuorat (scope 3) päästöt.

Sijainti- ja markkinaperusteiset päästökertoimet

Päästökertoimet tulee jatkossa laskea kahdella eri tavalla: sijaintiperusteisesti ja markkinaperusteisesti. Sijaintiperusteinen laskenta käyttää koko kaukolämpöverkon keskimääräistä päästökerrointa, joka kuvastaa alueellisen energiantuotannon vaikutuksia. Tämä kerroin ei siis huomioi millaista tuotetta asiakas käyttää, vaan ainoastaan maantieteellisesti missä energia käytetään. Markkinaperusteinen laskenta puolestaan huomioi alkuperätakuilla hankitun uusiutuvan energian ja mahdollistaa sen, että asiakkaat voivat huomioida ostamansa uusiutuvilla tuotetun kaukolämmön. Uusiutuvilla tuotetun kaukolämmön fossiilisten päästöjen päästökertoimena tulee käyttää 0 g/kWh.

Hiilidioksidiekvivalentti

Energiantuotannosta syntyy myös pieniä määriä muita kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidia. Energiantuotannossa oleelliset kaasut ovat ilokaasu N2O ja metaani CH4. Niitä syntyy vähän, mutta ne ovat hiilidioksidia voimakkaampia kasvihuonekaasuja. Päästölaskennassa nämä muunnetaan hiilidioksidiekvivalentiksi. Näiden määrä perustuu ensisijaisesti mittauksiin ja toissijaisesti Suomen ympäristökeskuksen julkaisuun Päästötietojen tuottamismenetelmät (2005). Ekvivalenttikertoimet perustuvat IPCC:n uusimpaan arviointiraporttiin AR 6. Muiden kuin CO2 osuus Tampereen Energian Scope 1 kasvihuonekaasupäästöistä on noin 4 % vuonna 2024. Historiallisesti näiden kaasujen osuus Tampereen Energian päästöistä on ollut alle 1 %, mutta fossiilisten päästöjen nopeasti laskiessa näiden päästöjen osuus kokonaispäästöistä kasvaa. Jatkossa julkaisemamme päästökertoimet huomioivat nämä päästöt.

Päästöjen jakaminen energia- ja hyödynjakomenetelmillä

Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa syntyvien päästöjen jakaminen tuotteiden välillä ei ole yksiselitteistä. Suomessa käytetään lähinnä kahta eri menetelmää: energiamenetelmää ja hyödynjakomenetelmää. Tampereen Energia on aiemmin käyttänyt energiamenetelmää. Hyödynjakomenetelmä on kuitenkin laajemmin käytössä oleva menetelmä. Olemme huomanneet, että vaikka olemme raportoinnissamme korostaneet energiamenetelmän käyttöä, välillä sidosryhmämme ovat tulkinneet päästömme virheellisesti. Yhdenmukaistaaksemme raportointiamme kansallisiin käytäntöihin Tampereen Energia siirtyy käyttämään hyödynjakomenetelmää. Olemme siis aiempina vuosina raportoineet kaukolämmön päästöt suurempina kuin ne yhtiöt, jotka ovat jo aiemmin käyttäneet hyödynjakomenetelmää.

Menetelmän vaihdoksessa konsernin kokonaispäästöt eivät muutu, mutta hyödynjakomenetelmällä suurempi osa päästöistä kohdistuu sähköntuotannolle. Tämä muutos parantaa vertailtavuutta muihin kaukolämpöyhtiöihin ja selkeyttää raportointiamme esimerkiksi omistajamme Tampereen kaupungin suuntaan, joka käyttää hyödynjakomenetelmää omassa laskennassaan. Laskennallisesti kaukolämmön päästöt muutoksessa laskevat. Keskitymme kuitenkin jatkossakin vähentämään päästöjä todellisuudessa, emme paperilla.

Sähköisen kaukolämmön päästöt

Sähköinen kaukolämpö tuotetaan sähkökattiloilla ja lämpöpumpuilla, jotka hyödyntävät sähköä lämmön tuotannossa. Näillä tuotetun kaukolämmön päästöt riippuvat käytetyn sähkön päästöistä. Jos sähkön on alkuperätakuiden perusteella osoitettu olevan peräisin uusiutuvista lähteistä, voidaan fossiilinen päästökerroin markkinaperusteisessa laskennassa määritellä nollaksi. Ilman alkuperätakuita sähkökattiloiden päästökerroin perustuu Suomen keskimääräiseen sähköntuotannon päästökertoimeen tai markkinaperusteiseen jäännösjakaumaan.

Vuodelle 2024 kaukolämmön tuotantoon käytetty sähkö on alkuperätaattu tuulivoimalla tuotetuksi. Täten sähkökattiloilla tuotettu lämpö on markkinaperustaisesti laskettuna päästötöntä. Alkuperätakuujärjestelmä toimii vuoden tarkkuudella, eli se kertoo, että vuoden aikana on tuotettu yhtä paljon uusiutuvaa sähköä kuin sitä on alkuperätakuujärjestelmän piirissä käytetty.

Todellisuudessahan sähkön käyttö vaihtelee vuoden sisällä. Sähkökattiloilla tuulivoiman käyttöön perustuva päästöttömyysväite on teknisesti perustellumpaa kuin tasaisesti toimivilla lämpöpumpuilla. Sähkökattiloita ajetaan ylös ja alas markkinahintojen mukaan ja Suomessa nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että kun päästötöntä tuulivoimaa on ylimäärin tarjolla, sähkö on halpaa.  Kun sähköä tuotetaan fossiilisilla, sähkö on kallista. Täten sähkön hintavaihtelua seuraava sähkönkulutus on myös vähäpäästöisempää. Päästölaskentaan tämä ei kuitenkaan vaikuta, vaan alkuperätakuujärjestelmä on tässä raportointiviitekehyksessä ainoa tapa laskea sähkön käyttöön liittyvää päästökerrointa, ja sitä siis käytämme.

Biogeeniset päästöt

Biogeeniset päästöt syntyvät uusiutuvien polttoaineiden, kuten biomassan ja biokaasun, käytöstä energiantuotannossa. Näitä päästöjä ei kuitenkaan tule rinnastaa fossiilisiin päästöihin. Aihe on varsin monimutkainen, ja olemme käsitelleet sitä laajemmin selvityksessämme puun energiakäytön kestävyydestä (2022). Yksinkertaistaen, metsää hoidetaan Suomessa tukkipuiden kasvua ja hyödyntämistä maksimoiden, ja tästä sivutuotteena syntyy kuitupuuta ja energiapuuta, jotta tukkipuulla on tilaa kasvaa jykeväksi. Risuista ei voi rakentaa taloja, ja risut hajoavat metsässä varsin nopeasti hiilidioksidiksi. Tämä vapautuva hiilidioksidi lasketaan maankäyttösektorilla hakkuiden yhteydessä. Täten energiasektorilla puun käyttö käsitellään nettona päästöttömänä.

Vuodesta 2024 alkaen Tampereen Energia raportoi bioperäiset päästöt erikseen GHG-protokollan mukaisesti. Tulevaisuudessa tämä bioperäinen hiilidioksidi voidaan hyödyntää esimerkiksi liikennepolttoaineen valmistamisessa tai varastoida vanhoihin öljylähteisiin. Tampereen Energia tutkii hiilidioksidin talteenottoa aktiivisesti, jotta voimme hiilijalanjäljen minimoinnin lisäksi maksimoida hiilikädenjälkemme, eli siis yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa auttaa muita yhteiskunnan osia, kuten liikennesektoria, vähentämään omia päästöjään.

Yhteenveto 

GHG-protokolla ja CSRD asettavat sekä meille että asiakkaillemme selkeitä vaatimuksia päästölaskennassa. Scope 1, 2 ja 3 -päästöjen erottelu auttaa ymmärtämään yrityksen toimintojen ja arvoketjun päästövaikutuksia. Tässä yhteydessä tekemämme raportointimenetelmien yhdenmukaistaminen kansallisiin käytäntöihin lisää läpinäkyvyyttä ja vähentää väärintulkintoja.

Päästökertoimet

Päästökerroin
Päästökerroin kaukolämmölle, sijaintiperustainen83kg/MWh
Biogeeniset päästöt, sijaintiperustainen226kg/MWh
Päästökerroin Lähilämpö Hiilineutraali (nykyinen SmartNRG Lähilämpö Uusiutuva), markkinaperustainen0kg/MWh
Biogeeniset päästöt, Lähilämpö Hiilineutraali (nykyinen SmartNRG Lähilämpö Uusiutuva) 363kg/MWh
Päästökerroin jäännöslämpö, markkinaperustainen94kg/MWh
Biogeeniset päästöt, jäännöslämpö213kg/MWh

Kuinka käyttää päästökertoimia?

Asiakas voi myös huomioida verkon häviöt Scope 3 -päästöjen laskennassa. Tässä tapauksessa päästökertoimessa tulee käyttää sijaintiperusteisessa laskennassa sijaintiperustaisia päästökertoimia ja markkinaperustaisessa laskennassa jäännöslämmön päästökertoimia. Verkon häviöt olivat vuonna 2024 6,2 % tuotetusta kaukolämmöstä.

Esimerkki 1

Asiakas kulutti 100 MWh lämpöä vuonna 2024. Asiakas ostaa uusiutuvaa lämpöä.

  • Sijaintiperustaiset päästöt
    • Asiakkaan sijaintiperustaiset fossiiliset päästöt vuonna 2024 olivat 100 MWh * 83 kgCO2ekv/MWh = 8300 kg CO2ekv.
    • Asiakkaan sijaintiperustaiset biogeeniset päästöt vuonna 2024 olivat 100 MWh * 226 kgCO2ekv/MWh = 22600 kg CO2ekv.
  • Markkinaperustaiset päästöt
    • Asiakkaan markkinaperustaiset fossiiliset päästöt vuonna 2024 olivat 100 MWh * 0 kg CO2ekv/MWh = 0 kg CO2ekv/MWh.
    • Asiakkaan markkinaperustaiset biogeeniset päästöt vuonna 2024 olivat 100 MWh * 363 kg CO2ekv/MWh = 36300 kg CO2ekv.

Esimerkki 2

Asiakas kulutti 100 MWh lämpöä vuonna 2024. Asiakas ei osta uusiutuvaa lämpöä.

  • Sijaintiperustaiset päästöt
    • Asiakkaan sijaintiperustaiset fossiiliset päästöt vuonna 2024 olivat 100 MWh * 83 kg CO2ekv/MWh = 8300 kg CO2ekv.
    • Asiakkaan sijaintiperustaiset biogeeniset päästöt vuonna 2024 olivat 100 MWh * 226 kg CO2ekv/MWh = 22600 kg CO2ekv.
  • Markkinaperustaiset päästöt
    • Asiakkaan markkinaperustaiset fossiiliset päästöt vuonna 2024 olivat 100 MWh * 94 kg CO2ekv/MWh = 9400 kg CO2ekv/MWh.
    • Asiakkaan markkinaperustaiset biogeeniset päästöt vuonna 2024 olivat 100 MWh * 213 kg CO2ekv/MWh = 21300 kg CO2ekv.

Esimerkki 3

Asiakas kulutti 100 MWh lämpöä vuonna 2024. Asiakas haluaa huomioida kaukolämpöverkon häviöt Scope 3 -laskennassaan. Häviöiden osuus tuotannosta vuonna 2024 oli 6,2 %. Tällöin asiakkaan kulutusta vastaa häviöenergian määrä on 100 MWh * 6,2 % = 6,2 MWh. Häviöt lasketaan samalla tavalla, riippumatta mitä tuotetta asiakas ostaa.

  • Sijaintiperustaiset päästöt häviöille
    • Asiakkaan häviöiden sijaintiperustaiset fossiiliset päästöt vuonna 2024 olivat 6,2 MWh * 83 kg CO2ekv/MWh = 514,6 kg CO2ekv.
    • Asiakkaan häviöiden sijaintiperustaiset biogeeniset päästöt vuonna 2024 olivat 6,2 MWh * 226 kg CO2ekv/MWh = 1401,2 kg CO2ekv.
  • Markkinaperustaiset päästöt häviöille
    • Asiakkaan häviöiden markkinaperustaiset fossiiliset päästöt vuonna 2024 olivat 6,2 MWh * 94 kg CO2ekv/MWh = 582,8 kg CO2ekv/MWh.
    • Asiakkaan häviöiden markkinaperustaiset biogeeniset päästöt vuonna 2024 olivat 6,2 MWh * 213 kg CO2ekv/MWh = 1320,6 kg CO2ekv.

Heräsikö kysymyksiä? Ota yhteyttä!

Energiatalous

Juko Vähätiitto

Business Intelligence Manager
+358 40 834 1160

Katso lisää