Energiatehokkuuden parantaminen on helpoin tapa saavuttaa säästöjä ja hillitä vastikkeiden nousupaineita. Paras tapa aloittaa energiatehokkuuden kehittäminen on tutustua taloyhtiön kulutuksen nykytilaan.  Tekninen palvelupäällikkömme Teemu Heinonen esittelee neljä tunnuslukua, jotka energiatehokkuudesta kiinnostuneen taloyhtiön kannattaa ottaa tarkempaan tarkasteluun.

1. Pitkän aikavälin lämmönkulutus

Pitkän aikavälin energiakulutusta tarkastelemalla taloyhtiö näkee, miten lämmönkäyttö on kehittynyt vuositasolla. Se paljastaa yllättävät muutokset historiassa, mutta toisaalta helpottaa myös tulevaisuuden ennustamista ja sen myötä budjetointia.

– Jos taloyhtiössä ei ole tehty saneeraustoimenpiteitä esimerkiksi ikkunaremonttia tai kiinteistön käyttö ei ole muuttunut oleellisesti, ei myöskään energiankulutuksessa pitäisi näkyä muutosta, Teemu toteaa.

Mikäli lämmönkulutus näyttää nousujohteiselta, muutoksen syy on hyvä selvittää. Syiden paikantamisessa voi auttaa se, että energian kokonaiskulutuksen lisäksi taloyhtiö perehtyy tarkemmin siihen, miten energiankulutus jakautuu lämpimän käyttöveden lämmittämisen ja kiinteistön lämmittämisen välillä.

– Jotta kulutusta voidaan vertailla vuositasolla, siinä täytyy huomioida säävaihtelut. Säätilakorjatun eli normeeratun lämmönkulutuksen tamperelaista kaukolämpöä käyttävän taloyhtiön hallitus tai isännöitsijä voi tarkistaa Sähkis-palvelustamme, Teemu vinkkaa.

2. Lämmityksen tarpeen jakauma

Lämmityksen tarpeen jakauma on pitkän aikavälin energiankulutusta tarkempi mittari. Se esittää vaihtelun tuntitasolla ja auttaa hahmottamaan sitä, miten energiankäyttö jakautuu vuorokauden sisällä. Myös tarpeen jakaumassa kannattaa etsiä poikkeamia eli niitä tunteja, jolloin lukemat ovat keskimääräisen tehon ala- ja yläpuolella.

– Asuinrakennuksissa lämmityksen kulutuspiikkejä syntyy aamuisin kello 7–9 ja iltaisin kello 19–22. Jos tarpeenjakaumassa on piikki esimerkiksi keskellä yötä, sen syy on hyvä selvittää. Sama koskee myös yrityksiä. Jos pääsääntöisesti arkipäivisin olevan toimistorakennuksen kulutuksessa näkyy piikki viikonloppuna, jokin saattaa olla vialla, Teemu Heinonen antaa esimerkin.

3. Lämmityksen ominaiskulutus

Kun taloyhtiön energiankulutusdata on selvillä, sitä voidaan jalostaa edelleen tunnusluvuiksi, kuten lämmityksen ominaiskulutukseksi. Ominaiskulutuksen avulla taloyhtiö voi verrata omaa lämmönkulutustaan muihin vastaaviin kiinteistöihin. Jos luku on merkittävästi normaalia suurempi, voi energiatehokkuudessa olla parantamisen varaa.

– Ominaiskulutuksessa keskimääräinen arvo vanhemmalle asuinrakennukselle Tampereella on noin 30–35 kWh/m³. Vastaavasti uudisrakennuksille tyypillinen arvo on 20–25 kWh/m³, Teemu kertoo.

4. Kaukolämmön jäähtymä

Kaukolämmön jäähtymällä tarkoitetaan meno- ja paluuveden lämpötilaeroa. Arvo kertoo, kuinka hyvin kaukolämpövesi jäähtyy lämmönjakolaitteistossa, mikä taas antaa näkemystä lämmitysjärjestelmän oikeanlaisesta toiminnasta..

Jos laitteisto käyttää lämpöä tehottomasti, vettä joudutaan juoksuttamaan laitteiston läpi tavallista enemmän. Se nostaa kaukolämmön laskutusvesivirtaa ja perusmaksua.

– Nyrkkisääntö on, että mitä kylmempi ulkolämpötila, sitä suurempi pitäisi olla jäähtymän, Teemu sanoo.

Haluatko tietää, miltä taloyhtiösi lämmitys näyttää numeroina? Pohtiiko taloyhtiönne, millä keinoin lämmittämisen energiatehokkuutta saataisiin paremmaksi? Tilaa asiantuntijamme tekemään ilmainen kartoitus, joka paljastaa energiatehokkuuden nykytilan ja antaa ehdotukset kehitystoimenpiteiksi.

SMARTNRG

Aloita säästäminen

Tilaa avuksi lämmityksen asiantuntijamme, joka tarkistaa lämmityslaitteistonne kunnon ja perehtyy yhtiöstänne kertyneeseen lämmitysdataan sekä tulevaisuudensuunnitelmiin. Havainnot tiivistetään selkeäksi raportiksi, josta käy ilmi taloyhtiönne lämmitysenergian kulutus ja laitteiston nykytila.