Monella paikkakunnalla verkkoa alettiin rakentaa 1960-luvulla. Putket asennettiin betonikanaviin ja osa noista ammattitaidolla tehdyistä linjoista palvelee asiakkaita edelleen. Kyse ei siis ole uudesta keksinnöstä, vaan pitkäjänteisesti rakennetusta infrastruktuurista.

Olen toiminut kaukolämpöverkkojen parissa koko työurani, ja välillä ihmettelen, kuinka kapeasti kaukolämpöä julkisessa keskustelussa katsotaan. Keskusteluissa korostuvat vahvasti nykyhetken asiat, puhuttiin sitten hinnasta tai käytettävästä energianlähteestä. Ne ovat tärkeitä kysymyksiä, mutta samalla jää helposti huomaamatta järjestelmän suurin vahvuus: kyky uudistua ja sen avaama näkymä tulevaisuuteen.

Kaukolämmön arvo on sen kyvyssä muuttua

Kaukolämmössä koko energianlähde voidaan vaihtaa ilman, että asiakkaan tarvitsee itse tehdä mitään. Juuri nyt näin tapahtuu ympäri Suomen. Sähkökattilat, suuret lämpöpumput sekä teollisuuden, vetytalouden ja datakeskusten hukkalämmöt tulevat osaksi tuotantoa.

Monelle uudelle toimijalle verkko ei toimi pelkästään jakelukanavana, vaan se on edellytys koko liiketoiminnalle. Tässä on Suomelle mahdollisuus, joka kannattaa hyödyntää: Suomessa pitäisi alkaa nähdä kaukolämpöverkot osana teollisuus- ja investointipolitiikkaa, ei vain lämmitysjärjestelmänä.

Tulevaisuus ratkaistaan verkkojen yhteispelillä

Verkko tuo joustoa myös sähköjärjestelmään. Kun sähköä on paljon ja se on halpaa ja päästötöntä, siitä tehdään lämpöä, jota voidaan myös varastoida. Kun sähkön saatavuus on tiukempi, voidaan esimerkiksi yhteistuotantolaitokset ajaa täysille ja tuottaa sähköä juuri silloin, kun sitä tarvitaan eniten.

Energiaverkkojen järjestelmätason yhteispeli näkyy myös asiakkaalle vakaampana hintana ja huolettomana lämmityksenä.

Tähän lämpö- ja sähköverkkojen yhteispeliin kytkeytyy yhä vahvemmin, ehkä hieman eri näkökulmasta, myös kaasuverkko. Meille on jo syntynyt ja syntymässä lisää uusiutuvan kaasun tuotantoa ja samalla uusi vientituote. Tulevaisuuden energiajärjestelmän kilpailukyky ei synny yksittäisten energiamuotojen optimoinnista vaan siitä, miten verkot ja tuotantomuodot pelaavat yhteen.

Huoltovarmuus syntyy vaihtoehdoista

Sama monipuolisuus on sekä toimitusvarmuuden että huoltovarmuuden perusta. Mitoitus, varapolttoaineet, varaosat, osaava henkilöstö ja harjoittelu rakennetaan pitkäjänteisesti.

Mitä monipuolisempi kokonaisuus on, sitä enemmän vaihtoehtoja on myös silloin, kun jokin osa järjestelmästä ei ole käytettävissä tai yhteiskunnassamme on jokin muu isompi häiriö.

Paras uusi ratkaisu voi olla jo olemassa

Suomessa puhutaan paljon uusista energiainvestoinneista. Yksi tärkeimmistä on kuitenkin jo tehty.

Verkot tarvitsevat kunnossapitoa ja uusia investointeja, mutta vahva perusta on jo olemassa. Monessa maassa tällaista vasta tavoitellaan. Mielestäni tämän pitäisi näkyä myös energiapolitiikan päätöksissä.

Kun tuotantotavat muuttuvat ja epävarmuuskin osaltaan kasvaa, mahdollisuus käyttää samaa verkkoa monella eri tavalla on entistä arvokkaampi. Siksi kaukolämpöverkkoja pitäisi kohdella Suomessa strategisena kansallisena infrastruktuurina.

Katso lisää