Selvitys polttoon perustumattomaan ja hiilinegatiiviseen kaukolämpöön siirtymisestä
Onko tulevaisuuden ennustaminen vaikeaa? Ehkä, mutta analyyttisellä ja jatkuvalla ennakoinnilla saadaan vaihtoehdot rajattua hallituiksi. Toimintaympäristöä analysoimalla ja kehityskulkuja pidetään suunnitelmat ajan tasalla, kun teknologiat kehittyvät ja poliittinen ilmasto vaihtelee.
Selvityksestä on saatavilla versio 2.0.
Olemme päivittäneet selvityksen syksyllä 2023.
Kun on kyse kaukolämmöstä, on kyse elämäntavoista ja ilmastonmuutoksesta. Kylmässä Pohjolassa kaukolämmön on toimittava vuoden jokaisena tuntina ja se on varmistettava eri tavoin. Kaukolämmön takia ei ilmastomme saa muuttua ihmiselle kestämättömäksi ja tässä työssä Tampereen Energia on etujoukoissa vähentämässä hiilidioksidipäästöjämme.
Tapoja CO2-päästöjen vähentämiseksi ja kaukolämmön saatavuuden varmistamiseksi on useita. Tälle sivustolle on koottu Tampereen Energian asiantuntijoiden ajantasaisin käsitys siitä, mitä vaihtoehtoja Tampereella on tuottaa kaukolämpöä tulevaisuudessa – hiilinegatiivisesti, polttoon perustumattomasti tai eri teknologioita yhdistelemällä. Eri kaupungeissa on hieman eri lähtökohdat, jos tätä verrataan muiden kaupunkien toimiin.
Uskomme, että Tampereen Energia voi määrätietoisella tekemisellään auttaa Tampereen kaupunkia ja Suomen valtiota saavuttamaan ilmastotavoitteensa. Tampereen Energia on pienentänyt hiilijalanjälkeään yli 50 % vuodesta 2010. Yhtiö tulee pienentämään lämmöntuotannon päästöjä 89 % vuoden 2015 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Tampereen Energialla on oma pitkän tähtäimen suunnitelmansa (PTS), jonka mukaan etenemme ja jota päivitämme. Sen lisäksi olemme tänä syksynä tehneet Tampereen kaupunginvaltuustolle selvityksen polttoon perustumattomaan ja hiilinegatiiviseen kaukolämpöön siirtymisestä.
Selvitykseen on koottu sekä teknologioiden kypsyystarkasteluja että vaihtoehtoisia skenaarioita. Lopullinen tiemme kohti hiilinegatiivisuutta tarkentuu matkan aikana ja siihen vaikuttaa moni muukin asia kuin omat nykyhetken arviomme.
Ilmastopositiivisen energiajärjestelmän rakentaminen on myös vastuunkantoa. Ei riitä, että joku rakennus tai kaupunginosa on ilmastopositiivinen, vaan tarkasteluun otetaan laajasti koko energiasektori. Olisi suhteellisen helppoa suunnitella keskimäärin ilmastoneutraali kaupunki siirtämällä lämmityksen tosiasiallisesti synnyttämät päästöt tarkastelurajan ulkopuolelle. Se ei olisi kestävä ratkaisu.
Kaukolämmön hinta ja koko järjestelmä rakentuu sen ympärille, kuinka saadaan varmistettua kylmimmän sään lämmitys koko kaupunkiin. Puhutaan muutaman viikon tai kuukauden tilanteesta, milloin lämmityshaaste on aidosti olemassa ja mihin ratkaisujen tulisi aina vastata.
Lisäksi on muistettava, että kaukolämmön hinnan on pysyttävä kohtuullisena, jotta se on realistinen valinta kuluttajalle. Energian saatavuuden sosiaalinen ulottuvuus tarkoittaa muun muassa sitä, että ihmisillä tulee olla tasa-arvoisesti oikeus kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen lämmitysenergiaan.
Kaukolämpö on tehokkain lämmitysmuoto ilmastonmuutosta vastaan
Lämmityksessä kaukolämpöjärjestelmän kautta tehdyt muutokset ovat kaikkein resurssitehokkaimpia eli nopeimpia taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Kaukolämmön vahvuuksia ovat:
- tuotantomuodon muutosten keskitetty toteutus,
- hukkalämpöjen talteenotto,
- kulutuspiikkien tasaaminen,
- monipuolinen energialähteiden hyödyntäminen ja
- järjestelmän toimitusvarmuus.
Tavoitevuosi 2040
Suunnitelmalle on valittu kiintopisteiksi Tampereen sitoumus hiilineutraaliudesta vuonna 2030 sekä Suomen tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035 ja hiilinegatiivisuudesta nopeasti tämän jälkeen. Hyvä polttoon perustumattoman ja hiilinegatiivisen suunnitelman tavoitevuosi on näin ollen 2040.
Voidaan perustellusti olettaa, että 2030-luvulla poliittinen ohjaus johtaa investointeihin vaiheittain. Jos tavoite otetaan liian pitkälle tulevaisuuteen, menetetään uskottavuutta, eikä huomioida ilmastohaasteen kiireellisyyttä.
Selvityksen keskeisimmille skenaarioille on laadittu vuosittaiset askeleet haluttuun lopputilaan pääsemiseksi. Tavoitevuosi pohjautuu pääosin nykyteknologiaan. Selvitykseen tuodaan rajoitetusti mukaan myös vaihtoehtoja, joissa on mukana astetta spekulatiivisempia teknologioita. Olisi houkuttelevaa, mutta epäuskottavaa ratkaista ongelma prototyyppiasteella olevalla teknologialla.
Työn tavoitteena ei ole luoda täydellisen optimoitua kehityspolkua vuoteen 2040, vaan lisätä lukijan ymmärrystä nykyisistä haasteista siirtymälle. Liian spekulatiivisen teknologian hyödyntäminen skenaarioissa ei edesauttaisi tätä. Suunnitelmia päivitetään teknologioiden jatkuvasti kehittyessä.
Vuoteen 2040 mennessä:
- Rakennusten energiatehokkuus kasvaa
- Ilmasto lämpenee, lämmitystarve pienenee
- Tampereen väkiluku kasvaa yli 1 % vuosittain
Potentiaalisimmat teknologiat polttovapaaseen ja hiilinegatiiviseen kaukolämmöntuotantoon Tampereella ovat sähkökattilat, lämpöpumput sekä hiilidioksidin talteenotto. Alla olevasta linkistä löytyy arvioita useista polttoon perustumattomista teknologioista.
Kuten alla olevasta skenaariolinkistä selviää, CCS-skenaario on rakenteeltaan monipuolisin ja toimintaympäristön muutos vaikuttaa tukevan sitä. CCS vaikuttaa tuotantoskenaarioista suositeltavimmalta tässä vaiheessa.
Nopein ja paras tie hiilinegatiiviseen yhteiskuntaan kuitenkin yhdistelee esitettyjen tuotantoskenaarioiden kannattaviksi osoittautuvia investointeja.
Lisätietoja aiheesta:
