Tamperelaisessa Ketunpesän taloyhtiössä lämmitysasiat nousivat jokunen vuosi sitten hallituksen pöydälle, kun vuonna 1992 käyttöönotettu lämmönvaihdin alkoi olla uusimisen tarpeessa.

– Lämmitys toimi muuten hyvin, mutta lämmityskustannukset olivat vähän hiipineet ylöspäin, muistelee taloyhtiön hallituksen jäsen Mikael Rytkönen.

Taloyhtiössä olikin käytössä se tavallinen toimintamalli: lämpökäyrää nostettiin ylöspäin sitä mukaa, kun joku asukkaista harmitteli viileää sisälämpötilaa. Lämpökäyrän säätämisen seurauksena viileät asunnot saatiin lämpimäksi, mutta samalla osasta asunnoista tuli liian kuumia. Energiaa ja euroja valui hukkaan, kun asuntoja lämmitettiin turhaan.

Säästöjen saavuttamiseksi Ketunpesässä tehtiin vertailua eri lämmitysjärjestelmien välillä.

– Pohdimme myös maalämpöön siirtymistä, mutta totesimme laskelmien perusteella, ettei se olisi ollut riittävän kannattavaa taloyhtiössämme, Rytkönen kertoo.

Lopulta helpoin säästökeino löytyi olemassa olevasta järjestelmästä; kaukolämpö tuotiin uudelle vuosikymmenelle uudella modernilla lämmönvaihtimella ja siihen liitettiin energiaa säästävä älykäs lämmönohjaus.

Älykkään lämmönohjauksen energiatehokkuus pohjautuu siihen, että se säätää lämmitystä taloyhtiön asettaman tavoitelämpötilan ja asuntojen todellisen lämpötilan perusteella. Samalla se leikkaa lämmityksen huippukulutusta ohjaamalla lämpimän käyttöveden ja sisätilojen lämmittämisen eri aikoihin.

Säästöjä ja reaaliaikaista tilannetietoa

Kun päätös älykkään lämmönohjauksen hankinnasta oli tehty, järjestelmän käyttöönotto sujui rivakasti. Jokaiseen asuntoon asennettiin seinälle sensori, joka mittaa huonelämpötilaa ja toimittaa kertyneen tiedon lämmityksen ohjausjärjestelmään. Kertynyt lämmitystieto on myös taloyhtiön hallituksen saatavilla, ja Mikael Rytkönen kertookin seurailevansa sitä säännöllisesti.

– Enää ei tarvitse soittaa huollolle ja kysyä, miten tietyn asunnon lämpötila on kehittynyt. Voimme yhdessä asukkaan kanssa katsoa sen suoraan järjestelmästä. Se on aivan loistava systeemi, Rytkönen kiittelee.

Reaaliaikaisen tilannetiedon lisäksi järjestelmän toiminta näkyy myös lämpölaskussa. Aiempaan verrattuna Ketunpesä säästää 2000 euroa vuodessa eli 7 % energian kokonaiskustannuksista.

– Pääsimme säästötavoitteeseen siitä huolimatta, että jouduimme nostamaan tavoitelämpötilaa, joka oli alun perin hieman liian kunnianhimoinen, Rytkönen toteaa.

Patteriverkoston perussäätö pienensi lämpötilaeroja

Älykkään lämmönohjauksen lisäksi Ketunpesässä on hienosäädetty lämmitystä myös patteriverkoston tasapainotuksella. Sen avulla huoneistojen välisiä lämpötilaeroja on saatu pienennettyä entisestään, ja nyt tavoitelämpötilaan on päästy vain muutamia asuntoja lukuun ottamatta. Asuntojen keskilämpötila on 21,7 astetta, kun tavoitteeksi on asetettu 21,5.

Muitakin energiatehokkuustoimenpiteitä pyöritellään keskusteluissa aina silloin tällöin.

– Olemme uusineet taloyhtiön vastuulla olevien ikkunoiden ja ovien tiivisteet. Jossain vaiheessa edessä on ikkunoiden uusiminen kokonaan, ja katon pintakerroksen uusimisen yhteydessä voisi mahdollisesti tehdä yläpohjan täyttöä. Nämä eivät kuitenkaan ole vielä 5-vuotissuunnitelmassa, Mikael Rytkönen listaa.

Rytkönen näkee, että energiansäästötoimenpiteet ovat taloyhtiössä kokonaisuus, jossa merkkaavat niin ilmastonäkökulmat kuin säästötkin.

– Jos on mahdollista optimoida tai tehdä tehokkaammin, niin se on aina järkevää varsinkin nyt, kun kaikki kulut ovat nousseet. Jos joku toinen taloyhtiö pohtii, kannattaako älykäs lämmönohjaus ottaa käyttöön, niin ehdottomasti kannattaa, Rytkönen summaa tyytyväisenä.

Asunto Oy Tampereen Ketunpesä

  • Vuonna 1992 valmistunut kerrostalo
  • 24 asuntoa
  • Lämpiää kaukolämmöllä
  • Käytössä SmartNRG lämmönjakokeskus ja SmartNRG lämmönohjaus
  • Lämmönohjauksen tavoitelämpötilaksi on asetettu 21,5 astetta. Toteutunut keskilämpötila on ollut 21,7 astetta.

Helppoa energiansäästöä

Säästöjä teidänkin taloyhtiöllenne?

SmartNRG lämmönohjaus säästää energiaa ilman, että asukkaiden tarvitsee itse tehdä mitään.

Aloita säästäminen