Savukaasun lämmön lisätalteenottolaitos
Rakensimme Suomen ensimmäisen lämmöntalteenottolaitoksen, jossa tuotannosta syntyvän savukaasun hukkalämpö muutetaan kaukolämmöksi sähkökäyttöisillä lämpöpumpuilla.
Laitos parantaa Naistenlahden biovoimalaitoksen energiatehokkuutta ja vakauttaa kaukolämmön hintaa.

Voimalaitosten polttoprosesseissa syntyy lämpöä sisältäviä savukaasuja. Perinteisesti savukaasujen lämpö on mennyt hukkaan, mutta lämmöntalteenottoteknologian avulla se saadaan kierrätettyä hyötykäyttöön. Teollisen mittakaavan lämpöpumpuilla hukkalämpö voidaan siirtää lämmittämään kaukolämpökoteja ja -kiinteistöjä.
Lämmöntalteenottoprosessissa syntynyt savukaasujen lauhdevesi käsitellään ja käytetään uudestaan kattilan ja kaukolämmön lisävetenä. Myös se parantaa kaukolämmön tuotannon kustannustehokkuutta, sillä tällä hetkellä prosessivettä otetaan Näsijärvestä ja sen puhdistaminen sekä suodattaminen muun muassa humuksesta vaatii työtä ja kemikaaleja.
Pienentää lämmittämisen hiilijalanjälkeä
Kun biopolttoaineesta saadaan lisää lämpöä talteen, se korvaa ja vähentää öljyn tai maakaasun käyttöä muilla kaukolämpölaitoksilla.
Vähentää puun käyttöä
Samasta määrästä biopolttoainetta saadaan enemmän lämpöä.
Vakauttaa kaukolämmön hintaa
Lämmöntalteenotto parantaa tuotannon kustannustehokkuutta, mikä näkyy myös kaukolämmön hinnassa.
Ensimmäinen Suomessa
Naistenlahti 3 -biovoimalaitoksen savukaasun loppulämpötila on nykyisellään noin 50 astetta, joka saavutettiin vuonna 2015 rakennetulla savukaasupesurilla ja tuubilauhduttimilla. Uuden lämmöntalteenottolaitoksen käyttöönoton jälkeen loppulämpötila jatkaa laskemistaan ja tulee olemaan noin 20 asteen paikkeilla. Käytännössä hukkalämpöä saadaan talteen 20 MW edestä.
Savukaasujen lämpö otetaan talteen kahdella noin neljä metriä korkealla lämpöpumpulla. Lämpöpumppujen periaate on sama kuin kodin ilmalämpöpumpussa tai jääkaapin kylmäkompressorissa, eli niiden sisäisessä kierrossa on kylmäaine, jota höyrystetään ja lauhdutetaan.
Ainutlaatuisen Naistenlahden lämmöntalteenottolaitoksesta tekee se, että vastaavaa kokonaisuutta ei ole toteutettu aiemmin suomalaisessa kaukolämmön tuotannossa. Projektin uutuusarvon ja erittäin korkean hyötysuhteen ansiosta Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi lämmöntalteenottolaitokselle 5,06 miljoonan euron tuen.

20 MW riittää lämmittämään 150 keskikokoista kerrostaloa paukkupakkasilla.


